Raision
kulttuurielämää on elävöittänyt jo yli sadan vuoden ajan torvisoittokunta joka
nykyisin tunnetaan Raision VPK:n soittokuntana. VPK:n soittokunnan juuret
johtavat Raision Torvisoittokuntaan joka sai alkunsa loppuvuonna 1893 kun
joukko raisiolaisia torvisoitosta kiinnostuneita nuoria miehiä päätti hankkia
torvet ja opetella soittamaan. Opettajina toimivat kuuluisa
sotilaskapellimestari Aleksei Apostol joka toimi tällöin Turun 2. pataljoonan soittokunnan
kapellimestarina ja aliupseeri Em. Gustafsson samasta soittokunnasta.
Aleksei Apostol Raision torvisoittokunta toimintansa alkuaikoina vuonna 1897.
Kuvassa vas. Kaarlo Hellsten, Otto Nuotio, Frans Hellsten (edessä)
J. Kajander, aliupseeri Em. Gustafsson, Kalle Nummelin, J.O. Nikulin
ja Frans Lindberg
Soittokunta
sai tukea Raision maamiesseuralta ja toimi maamiesseuran soittokuntana. Soittokunta
käytti nimeä Reso Landtförenings hornkapell. 1920-luvulla soittokunta siirtyi
suojeluskunnan alaisuuteen jossa se toimi sotien alkuun asti.
Sotien ajan
lamassa ollut Raision torvisoittokunta oli herätetty henkiin vuonna 1945 ja
palannut jälleen maamiesseuran alaisuuteen. Torvet olivat säilyneet sodan ajan
tallessa seurantalon vintillä.
Raision torvisoittokunta 23.8.1947 Juho Heinosen 70-vuotis syntymäpäivillä.
Kuvassa edessä vas. Matti Terho, Kaarlo Nummelin, Oskar Karlström, Juho Heinonen,
Väinö Laaksonen, Uuno Niemelä ja Oiva Ritalahti. Keskellä vas. Eino Sirkiä, Pekka Jaakkola,
Kustaa Kaistaniemi, Helge Lindroos ja Erkki Hämäläinen. Takana vas. Heikki Mannonen,
1950-luvun
lopulla maamiesseuran mielenkiinto soittokunnan tukemiseen oli pikkuhiljaa
hiipunut. Tästä syystä soittokunta oli mm. jättänyt nimestään maamiesseuran
pois ja oli jälleen pelkästään Raision torvisoittokunta.
Uuden
”sponsorin” saamiseksi heräsi soittajien keskuudessa ajatus liittyä VPK:n
alaisuuteen koska VPK:ssa oli jo kuulemma pitemmän aikaa haikailtu omaa
soittokuntaa. Soittokunnan vetäjän ja kapellimestarin Leo Mannosen esittäessä
asiaa VPK:lle siellä otettiin asia innostuneesti vastaan.
Niinpä
Raision VPK:n vuosikokouksessa
helmikuussa 1959 kirjattiin pöytäkirjaan, että VPK oli saanut itselleen kauan
kaivatun soittokunnan.
Paikallislehti
kirjoitti asiasta helmikuussa 1959:
”Raision
VPK:n talolle oli viime keskiviikkona kerääntynyt kolmisenkymmentä palokunnan
jäsentä vuosikokoukseensa, joka omalta osaltaan merkitsi myöskin uutta
käännekohtaa VPK:n yli 60-vuotisen toimintataipaleen aikana. Kokouksen
läsnäolijat saivat ”mieli korkealla” huutaa ilmoille ilonsa todetessaan:
Raision VPK on saanut soittokunnan!”
Edelleen
lehti kirjoittaa: ”VPK:n hallinnon puheenjohtaja Ilmari Kallio toi kokouksen
avauksessa julki ilonsa sen johdosta,
että Raision VPK oli saanut yhteyteensä kauan hartaasti toivotun soittokunnan.
Raision Torvisoittokunta oli näet tästä lähin sitoutunut pukemaan ylleen VPK:n
univormun. Nyt palokuntaan liittyneen torvisoittokunnan kapellimestarina tulee
toimimaan, kuten ”siviilissäkin” oltaessa Leo Mannonen. ”
Leo
Mannonen oli saanut Raision Torvisoittokunnan johtajan tehtävän vuonna 1950.
Hän jatkoi kapellimestarina myös soittokunnan aloittaessa toimintansa VPK:ssa.
Leo
Mannonen oli Karjalan siirtolaisia ja teki leipätyötä VR:n palveluksessa. Myös
Leon neljä veljeä ja hänen serkkunsa
olivat musiikkimiehiä ja vaikuttivat Raision kuoroissa ja pari heistä myös
soittokunnassa.
Soittokunnan
kokoonpano sen aloittaessa VPK:ssa oli seitsikko jossa Es-kornetti oli korvattu klarinetilla. Leo
Mannonen oli kirjoittanut Es-kornetin stemmat B-klarinetille.
Esiintymiset
60-luvulla olivat erilaisissa palokuntatilaisuuksissa (mm. pikkujoulujuhlat,
vappusoitto, palokuntajuhlat ), erilaisten järjestöjen juhlissa (mm.
karjalaisten juhlissa), seurakunnan tilaisuuksissa (mm. joulukirkko,
itsenäisyyspäivä, kaatuneiden muistopäivä) kauppalan tilaisuuksissa (mm.
uudenvuoden vastaanotto) sekä moninaisissa muissa tilaisuuksissa. Parhaimmillaan
esiintymisiä oli parisenkymmentä vuodessa.
Raision VPK:n soittokunta keikalla Naantalin Kuparivuorella vuonna 1961
Vuonna 1972
soittokunnan johtajaksi saatiin raisiolainen sotilassoittaja evp. Bruno Sirkiä.
Hän oli jäänyt eläkkeelle Lahden varuskuntasoittokunnasta. Sirkiä toi
soittokuntaan ammattimaista otetta. Hän mm. vaati, että soittokunta ei enää
esiintynyt maksutta vaan esiintymisistä oli saatava palkkio.
Raisio-Seuran
aloitteesta perustettiin vuonna 1974 Raisioon nuorisosoittokunta. Soittokunnan
ylläpito tuli juuri kauppalasta kaupungiksi muuttuneen Raision kaupungin vastuulle
eli soittokunnasta tuli tavallaan ”kaupunginorkesteri”.
Bruno
Sirkiä oli lupautunut nuorisosoittokunnan vetäjäksi. Sirkiä oli edellyttänyt,
että VPK:n kokeneet soittajat antaisivat alkuun nuorille soittajille tukea jotka
myöhemmin vanhempina sitten siirtyisivät mahdollisesti VPK:n soittokuntaan
jatkamaan harrastustaan. Tämä ei vain valitettavasti aikojen saatossa ole
toteutunut sillä vain muutama nuorisosoittokunnan soittaja on jatkanut
harrastustaan VPK:n soittokunnassa.
Soittokuntien harjoituspaikkana oli tällöin kaikkien raisiolaisten tuntema
”pommari” eli koulukeskuksen väestösuoja.
VPK:n
soittokunnan yhteistyö jatkuikin nuorisosoittokunnan kanssa aina 1980-luvun
alkupuolelle asti. VPK:n soittajat olivat käyneet niin vähiin, että soittokunta ei
pystynyt esiintymään itsenäisesti vaan ainoastaan yhdessä nuorisosoittokunnan
kanssa. Vuonna 1981 soittajia kumpaankin soittokuntaan haettiin jopa
lehti-ilmoituksella.
Yhdistetty Nuorisosoittokunta ja VPK:n soittokunta Raision
keskustan ylikulkusillan vihkiäisissä vuonna 1978
1980-luvun alkupuolella yhdistetty soittokunta oli taas
kerran eräällä keikalla. Tilaisuuden juontaja heitti jossain vaiheessa, että
onpas nuorisosoittokunnassa vanhan näköisiä soittajia. Tästä VPK:n soittajat
”suivaantuivat” ja päättivät että itsenäinen VPK:n soittokunta on saatava
jälleen kokoon.
Vuonna 1983
alettiin puuhata Tauno Tammiston, Leo Mannosen ja Reijo Lundelinin johdolla VPK:n
soittokunnan henkiinherättämistä mm. kyselemällä entisiltä VPK:n soittajilta
halukkuutta palata takaisin soittokuntaan. Kyselyjä tehtiin myös muille
Raisiossa ja lähipaikkakunnilla asuville tiedossa oleville puhallinsoittajille.
VPK:n
soittokunnan ”henkiinherättämiskokous” pidettiin 4.2.1984 laivaseminaarissa
Viking Sallylla (joka myöhemmin tunnettiin nimellä Estonia kirj. huom.). Läsnä
olivat Jukka Nurminen, Reijo Lundelin, Leo Mannonen, Bruno Sirkiä, Tauno
Tammisto, Ritva Siura ja Reino Pajunen.
Kokouksen
pöytäkirjaa lainaten ”päätettiin pistää VPK:n soittokunnan toiminta käyntiin
erillisenä ryhmänä kuitenkaan Raision puhallinorkesterin (nuorisosoittokunta)
toimintaa mitenkään häiritsemättä. Heidän mukanaan tullaan edelleen myös
soittamaan”.
Kokouksessa
valittiin ”sytytysosaston päälietsojaksi” Reijo Lundelin, rahaston hoitajaksi
Tauno Tammisto, nuotistonhoitajiksi Reijo Lundelin ja Leo Mannonen ja
varusteidenhoitajiksi Jukka Nurminen ja Hannu Laurila.
Raisiosta
ja ympäristöstä oli saatu haalittua kasaan sen verran lisää
puhallinsoittoharrastajia että VPK:n soittokunta pystyi jälleen soittamaan
itsenäisesti.
Kapellimestarin
tehtävät annettiin Tauno Tammistolle. Harjoituksia pidettiin kerran viikossa paloaseman
kerhohuoneessa.
Sinnikkäiden
harjoitusten ansiosta VPK:n soittokunta pystyi jälleen hoitamaan periteiset
soitot kuten joulukirkko, uusi vuosi, Raisiopäivät ym. Vuonna 1983 soittajia
oli 7 kpl, 1985 12 kpl ja 1986 jo 16 kpl.
Tauno Tammisto Timo Laiho
Kapellimestari 1984-1985 ja 1998 Kapellimestari 1986-1997
Vuosi 1986
oli merkittävä vuosi soittokunnan taipalella. Soittokuntaan saatiin uusi
kapellimestari ja hankittiin uudet esiintymisasut. Saatiin myös uudet
harjoitustilat käyttöön VPK:n kerhohuoneella Purokadulla.
Soittokunnan
kapellimestariksi saatiin vuonna 1986 yliluutnantti Timo Laiho Turun
varuskuntasoittokunnasta. Tämä oli varsinainen piristysruiske soittokunnan
toiminnalle. Laiho toi mukanaan paitsi ammattitaitonsa myös suhteet
varuskuntasoittokuntaan josta oli paljon hyötyä. Hänen ansiostaan myös nuotisto
kehittyi.
Vuonna 1986
soittokunnalle hankittiin uudet esiintymisasut. Asuun saatiin idea vanhasta
palokuntalaisia esittävästä kuvasta vuodelta 1913. Asuun kuului valkoinen mekko
jossa oli siniset kaulukset ja sininen vyö. Asuun kuuluva vanhanmallinen kypärä
saatiin teetettyä Mainostelevision lavastepajassa.
Toiminta jatkui
aktiivisena n. 20 soittajan voimalla. Esiintymisiä oli vuosittain 15 – 20 kpl.
Jo torvisoittokunnan ajoilta periytynyt yhteistyö seurakunnan kanssa jatkui
edelleen (ja on jatkunut näihin päiviin asti). Seurakunnan tilaisuuksia joihin
soittokunta osallistui olivat mm. Pyhäinpäivän ja itsenäisyyspäivän
seppeleenlaskutilaisuudet, kauneimmat joululaulut ja joulukirkko.
Soittokunta uusissa esiintymisasuissa vuonna 1986
Vuonna 1989
järjestettiin ensimmäinen oma konsertti soittokunnan uudelleenheräämisen
jälkeen.
Ohjelmaan
tulivat myös soittoleirit.
Monen
vuoden takainen ajatus ”opintomatkasta” Saksaan Muncheniin Oktoberfestille
toteutettiin vuonna 1990. Soittokunnan oli tarkoitus myös esiintyä siellä ja
soittimetkin olivat mukana mutta syystä tai toisesta keikkojen järjestäjä perui
esiintymiset viime tipalla. Syyksi epäiltiin sitä, että keikkojen järjestäjä
ehkä epäili, että soittokunnan taso ei ollut riittävä saksalaisiin kollegoihin
verrattuna ? Kaikesta huolimatta
matkalaiset pitivät matkaa onnistuneena ja uutta matkakohdetta alettiin
välittömästi suunnittelemaan.
Vuonna 1991
VPK:n soittokunnasta päätettiin tehdä yhdistys. Katsottiin, että täten
soittokunnan toiminta itsenäistyisi eikä oltaisi riippuvaisia enää
varsinaisesta VPK:sta. Myös talousasiat olisivat selkeämmät hoitaa yhdistyksen
puitteissa. Yhteistyö VPK:n kanssa jatkuisi silti tiiviinä. Yhdistyksen nimeksi
tuli Raision VPK:n soittokunta r.y. ja sen perustamiskokous pidettiin
11.11.1991.
TULTA PÄIN
on valtakunnallinen palokuntasoittokuntien tapahtuma joka on järjestetty kahden
vuoden välein vuodesta 1992 lähtien. Idea
tällaisen tapahtuman aikaansaamiseksi on lähtöisin Tauno Tammiston ja aloitteesta
Timo Laihon idean pohjalta. Hän oli
miettinyt, että Suomessa toimii eri paikkakunnilla ainakin parisenkymmentä
palokuntasoittokuntaa mutta näillä ei ole ollut minkäänlaista yhteistoimintaa.
Nyt olisi korkea aika yhteistoiminnan käynnistämiseen. Tammisto esitteli idean
soittokunnalle ja niinpä Raision VPK:n soittokunta teki Suomen
palontorjuntaliitolle esityksen valtakunnallisen palokuntasoittokuntatapahtuman
järjestämisestä. Toivottiin, että tapahtumasta tulisi säännöllisesti toistuva.
Ensimmäisen tapahtuman ajankohdaksi esitettiin kesää 1992 ja paikkakunnaksi
esitettiin Raisiota.
Raision
VPK:n soittokunta saikin sitten järjestettäväkseen ensimmäisen valtakunnallisen
palokuntasoittokuntatapahtuman jota siis alettiin kutsua TULTA PÄIN-
tapahtumaksi. Tapahtuma järjestettiin 22.-24.5.1992.
Tapahtumaan
osallistui kaikkiaan 11 palokuntasoittokuntaa Raisiosta, Maariasta, Lappi TL:stä,
Uudestakaupungista, Salosta, Porista, Rovaniemeltä, Turusta, Kemistä ja
Helsingistä sekä sokerina pohjalla Retuperän WBK.
Toinen
soittokunnan päätapahtuma vuonna 1992 oli laskiaiskonsertti joka järjestettiin
1.3. Raision kaupungintalolla.
Tulta päin Raision torilla 1992 Laskiaiskonsertti 1992
1993 oli soittokunnalle juhlavuosi. Olihan Raision
Torvisoittokunnan, jonne VPK:n soittokunnankin juuret johtivat, perustamisesta
tullut kuluneeksi 100 vuotta. Juhlan kunniaksi järjestettiin juhlakonsertti 100 vuotta puhallinmusiikkia Raisiossa 30.10. Raision lukiossa. Konsertti onnistui
hyvin ja yleisöäkin oli yli odotusten. Soittokunta sai vastaanottaa runsaasti
onnitteluja ja lehdistökin oli huomioinut tapahtuman.
100 vuotta puhallinmusiikkia Raisiossa konsertti 30.10.1993
Vuonna 1993 soittokunta liittyi Suomen
puhallinorkesteriliittoon.
Soittokunnan kapellimestarina 11 vuotta toiminut Timo Laiho erosi
tehtävästään vuonna 1997.
Laihon ansiosta soittokunta oli kehittynyt nykyiseen
muotoonsa tovisoittokunnasta puhallinorkesteriksi. Hänen tilalleen
tilapäiseksi ”alaslyöjäksi” nimettiin vanha
sotaratsu Tauno Tammisto.
Laiho jatkoi kuitenkin edelleen soittokunnassa
tuubansoittajana.
Vuosi 1998 toimittiin siis ilman varsinaista
kapellimestaria. Aivan vuoden lopulla kuitenkin uusi kapellimestari löytyi. Hän
oli Juha Ketola joka toimi Laivaston Soittokunnassa trumpetinsoittajana ja
suoritti sotilaskapellimestarikurssia Sotilasmusiikkikoulussa.
Harrastelijaorkesterin johtaminen oli hänelle hyvää praktiikkaa tulevaa
kapellimestariuraa varten. Hän valmistui sotilaskapellimestariksi vuonna 2000.
Vuonna 1999 soittokunnalle hankittiin uudet esiintymisasut. Asu oli tyylitelty palokunnan univormu jonka rintamukseen oli brodeerattu soittokunnan logo. Asuun kuului myös virkalakki.
Soittokunta uusissa univormuissa 1999
Soittokunnalle on syntynyt ns. vakiosoitot jotka ovat
toistuneet vuodesta toiseen. Vanhimmat näistä vakiosoitoista ovat periytyneet
jo entisen torvisoittokunnan ajoista viime vuosisadan alusta. Yksi vanhimmista
traditioista oli soitto joulukirkossa joulupäivän aamuna. Tämä traditio
kuitenkin katkesi syystä tai toisesta 1990-luvun alkupuolella. Muita
vakiosoittoja on ollut seppeleenlaskutilaisuudet hautausmaalla kaatuneiden
muistopäivänä ja itsenäisyyspäivänä, 1990- luvun puolivälistä alkaen lukion
vanhojentanssit ja samoilta ajoita periytyvä Vasemmistoliiton vappujuhla.
Kesäiset soitot Naantalin Kaivopuistossa ja Unikeonkesteissä ovat myös
jatkuneet pitkään. Katkenneita traditioita joulukirkon lisäksi ovat mm.
kaupungin uudenvuoden vastaanotto, Raisiopäivät, kauneimmat joululaulut ja
yhteislaulutilaisuus Krookilassa.
Harjoituksia
pidettiin edelleen kerran viikossa. Uudeksi harjoituspaikaksi oli saatu Raision
kaupungin kulttuuritoimen avulla kirjastotalossa sijaitseva Martinsali.
Hankittiin
nuottitelineisiin kiinnitettävät standaarit. Standaareissa oli sinisellä
pohjalla keltainen soittokunnan logo.
Loppiaisruokailu
on ollut soittokunnan traditiona 1980-luvulta alkaen. Tilaisuus on pidetty
yleensä laivaristeilyllä jossa on pidetty myös ”seminaari”. Joskus tilaisuus on
järjestetty myös maissa.
Soittajien
lukumäärä oli vakiintunut noin pariinkymmeneen. Lisää soittajia kuitenkin
edelleen kaivattiin riveihin. Vahvistuksia oli jonkin verran saatu sen
johdosta, että joitain Maarian VPK:n ja Turun VPK:n soittajia oli liittynyt
myös Raision VPK:n riveihin.
Vuoden 2001
aikana sai soittokunta internettiin omat kotisivut Satu Mikkolan toimesta.
Vuosi 2002
oli varsin tapahtumarikas.
Tänä vuonna
heinäkuussa toteutettiin pitkään suunniteltu esiintymismatka ulkomaille. Matka
suuntautui Viroon Pärnuun. Siellä järjestettävien laulujuhlien yhteydessä esiintyi soittokuntia eri puolilta Viroa ja muutama myös ulkomailta.
Esiintyminen Pärnun laulujuhlilla 2002
Vuonna 2002
toimi soittokunnan kapellimestarina edelleen Juha Ketola. Tämä vuosi jäi
kuitenkin hänen viimeisekseen soittokunnassamme sillä uudet työtehtävät veivät
hänet toiselle paikkakunnalle nimittäin aina Kajaaniin asti jonne hänet oli
valittu Kainuun Sotilassoittokunnan kapellimestariksi.
Vuonna 2002
saatiin kuulla suruviesti entisen soittokunnan kapellimestarin Bruno Sirkiän
kuoleman johdosta.
Uudeksi
kapellimestariksi saatiin vuoden 2003 alussa Jarkko Aaltonen joka toimi
päätyökseen klarinetinsoittajana Laivaston soittokunnassa. Aaltosella oli
tähtäimessään sotilaskapellimestarin ura kuten edellisellä
kapellimestarillammekin ja hän tuli samalla hakemaan kokemusta tulevalle
uralleen.
Vuonna 2003
saatiin käyttöön uusi harjoitustila. Seurakunnan kanssa oli saatu neuvoteltua
harjoitustilaksi Kokinvuoren seurakuntakodin sali. Korvauksena tilojen käytöstä
sovittiin, että soittokunta esiintyy seurakunnan tilaisuuksissa maksutta. Uudet
tilat olivat soittoharjoitteluun hyvät mutta ongelmana sielläkin oli, että
soittokunnan nuotistolle ja tarpeistolle ei uudesta paikasta saatu tiloja joten
niitä oli edelleen säilytettävä VPK:n kerhotiloissa.
Pitkään
puuhattu soittokunnan liittyminen Raision Työväenopistoon toteutui vuonna 2003.
Syksystä 2003 alkoi soittokunta toimia Työväenopiston opintopiirinä.
Soittokunnan
toiminnan rahoitus on tullut pääasiassa esiintymispalkkioista. Kaupungilta on
saatu lisäksi vuosittain yhdistyksille myönnetty pieni yleisavustus. Seurakunnalta on saatu
myös pieni avustus korvauksena esiintymisistä. Joskus on saatu kaupungilta
erityisavustuksia joihinkin erityistapahtumiin. Alkuaikoina toimintaa tuki myös
VPK mutta soittokunnan tultua omaksi yhdistykseksi ei VPK:lta enää ole tukea
saatu.
Maarian
VPK:n soittokunnan kanssa oli alettu tehdä yhteistyötä. Yhdessä esiinnyimme
heidän 65-vuotisjuhlakonsertissaan Turussa Ruusukorttelissa.
Joulun
tienoissa järjestettiin kaksi joululaulukonserttia Raision ja Ruskon kirkoissa.
Uusi
kapellimestari lämmitteli jälleen suhteita nuorisosoittokuntaan tarkoituksella
saada sieltä nuoria soittajia VPK:n soittokunnan riveihin. Muutama
nuori saatiinkin tulemaan mukaan mutta heidän visiittinsä jäi lyhytaikaiseksi.
Muutaman kuukauden mukanaolon jälkeen he jäivät pois soittokunnastamme.
Vuoden 2004
merkittävin tapahtuma oli syyskuun alussa soittokunnan esiintymis- ja
virkistysmatka Elmshorniin joka on Raision ystävyyskaupunki Saksassa. Elmshorn
on pikkukaupunki joka sijaitsee lähellä Hampuria.
Elmshornissa
saimme lämpimän vastaanoton ja jopa kaupungin pormestari otti meidät vastaan.
Soitimme
Elmshornissa pari ulkoilmakonserttia ja olimme lämmittelybändinä siellä
järjestetyssä jazz-konsertissa. Vierailumme liittyi kaupungissa vietettyyn Flora- juhlaviikkoon. Pääsimme
tutustumaan myös kaupungin palokuntaan ja yhden päivän vietimme tutustumalla Hampuriin.
Loppukesällä 2005
Jarkko Aaltonen ilmoitti päässeensä kapellimestarioppiin Sibeliusakatemiaan ja siksi
joutuvansa jättämään soittokuntamme kapellimestarin tehtävät.
Hänen
sijaisekseen lupautui Sami Silvaani joka oli toiminut trumpetistina
soittokunnassamme ja oli juuri kotiutunut armeijasta jossa oli palvellut
varusmiessoittokunnassa.
Sami
Silvaani oli perustanut oman ohjelmatoimiston ”Sampan Ohjelmapalvelu” jonka
kautta alettiin myös soittokuntaamme markkinoimaan.
Vuosikokouksessa
2006 luovutettiin Leo Mannoselle soittokunnan pöytästandaari pitkäaikaisesta
toiminnasta soittokunnan hyväksi. Hän on
ollut soittokunnassa keskeytyksettä mukana vuodesta 1945 sekä toiminut pitkään
soittokunnan kapellimestarina.
Tapio
Korpela tuli tuubansoittajaksi soittokuntaan kesällä 2006. Kävi ilmi, että hän
oli toiminut aikaisemmin sotilaskapellimestarina ja oli koulutukseltaan
musiikin lisensiaatti. Sami Silvaanilla oli kiirettä yrityksensä
pyörittämisessä joten hän luopui kapellimestarin tehtävästä ja hänen tilalleen
pyydettiin Tapio Korpelaa joka ottikin kapellimestarin tehtävät vastaan
syyskauden alusta.
Vuotta 2008
leimasivat kaksi merkittävää tapahtumaa. Esiintymis- ja virkistysmatka
Tallinnaan ja Tulta päin- tapahtuma Raisiossa.
Muutaman
vuoden suunnitteilla ollut ulkomaanmatka päätetettiin tehdä Tallinnaan.
Tallinan VPK:n soittokunnan puheenjohtajan avulla saatiin järjestymään yksi esiintyminen
Tallinnan keskustan puistossa. Tallinnan kaupungin määräysten mukaan meidän
piti palkata konserttipaikalle vartija vartiointiliikkeestä pitämään yllä järjestystä.
Ehkäpä tästä syystä ei mitään järjestyshäiriöitä parinkymmenen katsojan
joukossa syntynyt.
Muuna
järjestettynä ohjelmana oli yhteinen illallinen ja oopperaesitys Wagnerin
Tristan ja Isolde Estonia-oopperassa. Matkaan osallistui 19 soittajaa ja 7
turistia.
Puistokonsertti Tallinnassa 2008
Vuoden
päätapahtuma oli Tulta-päin tapahtuman järjestäminen Raisiossa. Aikaisemmista
tapahtumista poiketen järjestelyistä vastasi tänä vuonna pääasiallisesti Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK joka järjesti samanaikaisesti Raisiossa ja
Kaarinassa palokuntalaisten kilpailutapahtuman CTIF-kilpailut. VPK:n soittokunta
pääsi järjestelyistä aika helpolla. Meidän piti vain järjestää
palokuntasoittokuntien palaveri ja esiintymispaikat.
Perjantai-iltana
oli soittokuntien kokous ja illanvietto Kesärannassa. Lauantai-aamupäivällä soittokunnat
harjoittelivat yhteiskonsertin kappaleita. Samaan aikaan järjestettiin Raision
torilla erilaisia palokuntalaisten näytöksiä kuten esim. paloauton
vetokilpailu.
Pääkonsertti
järjestettiin Kerttulan liikuntahallissa jossa kaikki soittokunnat soittivat
yhdessä. Konsertissa toimi laulusolistina Maria Lund.
Tapio
Korpela ilmoitti yllättäen eroavansa Raision VPK:n soittokunnan kapellimestarin
tehtävästä helmikuussa 2009.
Soittokunnan
entinen kapellimestari Timo Laiho lupautui johtamaan soittokuntaa kevätkauden loppuun asti.
Maaliskuussa järjestettiin Raision kirkossa konsertti talvisodan päättymisen vuosipäivän aattona.
Tapio Korpela Hannes Merisaari
Kapellimestari 2006-2009 Kapellimestari 2009 -
Raision torvisoittokunta oli liittynyt VPK:n yhteyteen vuonna 1959. Vuosi 2009 oli siis VPK:n soittokunnan 50-vuotisjuhlavuosi.
Juhlavuoden
kunniaksi päätettiin järjestää juhlakonsertti 50 vuotta palokuntasoittoa
Raisiossa.
Uutta
kapellimestaria oli haettu keväästä asti ja monilta ehdokkailta kyselty.
Viimein elokuun lopulla tärppäsi kun uudeksi kapellimestariksi saatiin Hannes
Merisaari joka toimi mm. trumpetinsoiton opettajana Arkipelag musiikkiopistossa.
Hän aloitti kapellimestarina syyskauden alussa.Hänen
ensimmäisenä tehtävänään oli harjoituttaa konserttiohjelma 50-vuotis
juhlakonserttiin.
Konsertin ohjelma koostui kappaleista joita soittokunta oli
esittänyt vuosien varrella. Jokaiseen kappaleeseen liittyi tarina siitä missä
tilanteessa se oli esitetty tai miten se liittyi soittokunnan toimintaan. Nämä
tarinat esitti konsertissa juontajana toiminut Harri Hietala. Konsertissa
esiintyi ”yllätysesiintyjänä” Raision torvisoittokunta vuodelta 1897 sekä
VPK-seitsikko 60-luvulta.
Konsertti
pidettiin 10.10.2009 Raision kaupungintalolla. Konsertin
jälkeen pidettiin karonkka kaupungintalon saunalla.
Raision
VPK:n soittokunta pääsi huomattavan huomionosoituksen kohteeksi kun soittokunta
sai vastaanottaa Raision vuoden 2009 kulttuuripalkinnon. Perusteluna
mainittiin, että soittokunta on tehnyt pitkään ja pitkäjänteisesti työtä
raisiolaisen musiikkielämän ja raisiolaisten musiikkirakkauden hyväksi.
50-v juhlavuosi
päättyi joulupäivänä Raision kirkossa esitettyihin kauneimpiin joululauluihin.